Yhdistys

Vakka-Suomen Nuorkauppakamari ry perustettiin vuonna 1970.

Nuorkauppakamarilaiset ovat 18-40 vuotiaita aktiivisia nuoria aikuisia, jotka ovat kiinnostuneet johtamisen ja itsensä kehittämisen taidoista, kouluttautumisesta ja yhteiskuntavastuusta.

Vakka-Suomen Nuorkauppakamari pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että löydämme verkostojemme kanssa yhteisiä malleja ja rakennamme ilmapiiriä, jossa yrityksiä kannustetaan kasvamaan sekä yksilöitä ja yhteisöjä menestymään.

Tänä päivänä se on osa jo noin 5.000 suomalaisen ja kansainvälisesti yli 170.000 nuorkauppakamarilaisen verkostoa.


 

Tule mukaan nuorkauppakamaritoimintaan

Syitä liittymiseen voi olla useita, sillä nuorkauppakamaritoiminta on erilaisia mahdollisuuksia täynnä. Jotkut hakevat harrastuksesta johtamiskouluttautumista ja jotkut verkostoa bisnekseen. Toiset puolestaan hakevat esiintymisvarmuuttaja ystäviä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Joillekin on tärkeää vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti ja jotkut taas haluavat osallistua hyvässä seurassa tyylikkäisiin tilaisuuksiin. Lue lisää täältä..


 

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1. NIMI

Yhdistyksen nimi on Vakka-Suomen Nuorkauppakamari ry. Sen kotipaikka on Uudenkaupungin kaupunki ja toimialue Vakka-Suomen talousalue.

2. TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on yhteistoiminnassa Junior Chamber International Inc. (JCI)-nimisen kansainvälisen järjestön kanssa ja Suomen Nuorkauppakamarit ry:n (seuraavassa Keskusliitto) jäsenenä kehittää nuorten miesten ja naisten yksilöllisiä kykyjä ja kannustaa heidän yhteisiä ponnistelujaan parantaa ihmiskunnan taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Tätä varten yhdistys antaa jäsenilleen tilaisuuden

1. kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen

2. kehittää johtajaedellytyksiään osallistumalla yhdistyksen toimintaan ja sen tarjoamaan koulutukseen

3. osallistua aktiivisesti yhteiskunnan ja oman yhdyskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen ja henkiseen kehittämiseen

4. antaa taloudellista valistusta yhteiskunnan muille jäsenille sekä

5. lisätä ymmärtämystä ja yhteistyötä eri yhteiskuntaryhmien ja kansojen kesken.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota. Yhdistys on poliittisesti puolueeton.

3. TOIMINTA

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. Antaa jäsenilleen mahdollisuuden toimia yhdistyksen vastuullisissa tehtävissä sekä osallistua Keskusliiton ja JCI:n toimintaan.

2. Järjestää kokouksia, kursseja, koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä

3. Toteuttaa projekteja Keskusliiton suositusten ja paikallisten tarpeiden pohjalta sekä

4. Edustaa jäseniään Keskusliitossa, suhteissa toimialueensa viranomaisiin ja muihin järjestöihin sekä erityisesti pyrkii säilyttämään kiinteän kosketuksen Turun Kauppakamarin uudenkaupungin kauppakamariosastoon. Yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi toimeenpanna asianomaisen viranomaisen luvan saatuaan arpajaisia tai rahankeräyksiä taikka järjestää juhla- yms. yleisötilaisuuksia, joissa voidaan harjoittaa anniskelutoimintaa.

4. JÄSENET

Yhdistykseen voivat varsinaisina jäseninä kuulua Vakka-Suomen talousalueen elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon palveluksessa työskentelevät tai siitä kiinnostuneet alle 40-vuotiaat henkilöt. Jäsenen on erottava yhdistyksestä sen kalenterivuoden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 40 vuotta.

Varsinaiseksi jäseneksi kutsutaan yhdistyksen hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä henkilö, jota vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattaa. Samalla tavoin yhdistys voi kutsua kunniajäsenen edellä mainituista ikärajoituksesta poiketenkin. Kannatusjäsen, jona voi olla myös juridinen henkilö, kutsuu yhdistyksen hallitus. Varsinainen jäsen ja kannatusjäsen maksavat liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun, mutta kunniajäsen on vapaa kaikista maksuista.

Kunniajäsenellä ja kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

5. JÄSENEN EROAMINEN

Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä yhdistyslain 13. pykälän mukaisesti kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Ero astuu voimaan saman vuoden lopussa, jolloin siitä on ilmoitettu. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan tai on toiminut yhdistyksen sääntöjen vastaisesti. Mikäli yhdistyksen jäsen liittyy jäseneksi toiseen Keskusliiton jäsenyhdistykseen, on hän velvollinen eroamaan alkuperäisestä jäsenyhdistyksestä heti, mutta eroava jäsen on vastuussa jäsenmaksuvelvoitteiden täyttämisestä eroamisvuoden loppuun.

6. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Hallitus kutsuu yhdistyksen vuosittain lokakuussa vaalikokoukseen ja helmikuussa vuosikokoukseen ja tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin. Kirjallinen kutsu on lähetettävä jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäviksi tulevat asiat. Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa aikaisemmin.

7. VAALIKOKOUS

Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään seuraavaa toimintavuotta varten seuraavat asiat:

1. Päätetään hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille mahdollisesti maksettavista palkkioista.

2. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, talousjohtaja ja neljä kehitysjohtajaa.

3. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.

4. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8. VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokouksessa valitaan kokoukselle puheenjohtaja sekä käsitellään seuraavat asiat:

1. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toimintakaudelta.

2. Esitetään edellisen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto.

3. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.

4. Vahvistetaan kuluvan kauden toimintasuunnitelma.

5. Määrätään liittymis-, jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen suuruus ja vahvistetaan toimintasuunnitelmaan perustuva talousarvio.

6. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

9. YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti määrätyn asian käsittelemiseksi vaatii.

10. KOKOUSMENETTELY

Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään avoimen äänestyksen perusteella, ellei suljettua äänestystä vaadita. Kuitenkin päätökset, jotka koskevat jäseneksi kutsumista, tehdään aina suljetussa äänestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

11. HALLITUS

Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, neljä kehitysjohtajaa, talousjohtaja ja edellinen puheenjohtaja. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi toimintavuosi.
Edellisen vuoden puheenjohtaja on hallituksen jäsen ilman eri valintaa. Hallituksen jäseneksi voidaan valita vain yhdistyksen varsinainen jäsen. Lukuun ottamatta kehitysjohtajan tehtävää henkilöä ei voida valita hallitukseen samaan tehtävään kuin kerran. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota enemmistö sen jäsenistä kannattaa, paitsi jäsenehdotukset yhdistyksen kokoukselle ja jäsenen erottaminen, joissa tarvittava enemmistä on ¾ hallituksen koko jäsenmäärästä.

12. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallitus edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita. Hallituksen tehtävänä on mm:

1. Vahvistaa itselleen toimintaohjeet sekä jäsentensä keskinäinen työnjako.

2. Valmistella ja esitellä yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat.

3. Ohjata ja valvoa projektityöskentelyä.

4. Nimittää yhdistykselle sihteeri ja projektijohtajat ym. tarpeelliset toimihenkilöt ja päättää näiden tehtävistä ja mahdollisista palkkioista.

13. PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJA

Hallituksen puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa sekä vuosikokouksia lukuun ottamatta sellaisissa yhdistyksen kokouksissa, jotka eivät valitse puheenjohtajakseen toista yhdistyksen jäsentä. Puheenjohtaja pitää huolta siitä, että yhdistys toimii tarkoituksensa mukaisesti.

Varapuheenjohtajan tehtävänä on perehtyä kamarin toimintaperiaatteisiin. Puheenjohtajan ollessa estyneenä hoitaa hänen tehtäviään varapuheenjohtaja.

14. TOIMINTALOHKOT

Yhdistyksen toimintaohjelmaansa ottamien projektien suunnittelu ja toteuttaminen suoritetaan hallituksen ohjeiden mukaan. Kehitysjohtajat ohjaavat ja koordinoivat toimintalohkojen toimintaa hallituksen vahvistaman työnjaon mukaisesti sekä pitävät yhteyttä Keskusliiton vastaaviin projektijohtajiin. Tärkeimpiä projekteja varten voidaan nimittää erityisiä projektinjohtajia.

15. NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

16. TOIMINTA- JA TILIKERTOMUKSET

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen hallituksen tulee viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta toimittaa tilintarkastajille yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös liitteineen. Tilintarkastajien tulee ennen vuosikokousta palauttaa toimintakertomus ja tilinpäätös hallitukselle sekä samalla liittää niihin tarkastuskertomuksensa.

17. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamiseksi on jätettävä kirjallisesti hallitukselle, joka esittää ne lausuntoineen yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviksi. Kokouskutsussa tulee muutosehdotuksen esiintyä kokonaisuudessaan. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos vähintään 2/3 annetuista äänistä sitä kokouksessa kannattaa. Ennen kun muutos ilmoitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi, on Keskusliiton hallituksen hyväksyttävä se.

18. YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa, vähintään kuukauden välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista toinen on vaali- tai vuosikokous. Vähintään 2/3 annetuista äänistä tulee molemmissa kokouksissa kannattaa purkamispäätöstä. Purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen on myös päätettävä yhdistyksen varojen käytöstä ottaen huomioon se, että varoilla on pyritty tukemaan jotain Suomen elinkeinoelämälle hyödyllistä tarkoitusta.